Merten ja meritoimialan tulevaisuus – telakkateollisuus kestävyyssiirtymässä

 

Lokin kirkuna auringossa välkehtivän meren yllä. Taivas on sininen, muutama pilvenhattara leijailee taivaankaarella. Matkustajalaiva lipuu satamaan. Purjeveneitä näkyy horisontissa. Kesäpäivä merellä näyttää tältä, mutta miltä näyttää merten ja meritoimialan tulevaisuus?

Maailman merten päivää* vietettiin taas kesäkuun alussa. Tämä on tärkeä päivä, koska se muistuttaa meitä merten roolista maapallon hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Meret kattavat noin 70 % planeetan pinta-alasta ja ovat keskeinen osa maapallon ekosysteemiä. Ne tuottavat yli puolet hengittämästämme hapesta, pääosin mikroskooppisen kasviplanktonin ansiosta. (NASA, NOAA) Meret myös sitovat itseensä hiilidioksidia ja lämpöä ja toimivat ilmaston säätelijöinä. Ja kaiken tämän lisäksi meret luovat monimuotoisen elinympäristön tuhansille eri lajeille.

Vaikka meret kattavat suurimman osan planeetastamme, tiedämme hämmästyttävän vähän niistä. Edelleen arvioidaan, että yli 80 % merialueista on kartoittamatta tai muuten puutteellisesti tunnettuja. Erityisesti syvänmeren alueita tunnetaan hyvinkin rajallisesti. Valtaosa meristä ja meriluonnosta – mukaan lukien monet vielä tunnistamattomat lajit, ekosysteemit ja geologiset rakenteet – ovatkin yksi maapallon viimeisistä suurista tutkimattomista alueista.

Meret linkittyvät vahvasti ihmisten toimintaan. Sen lisäksi, että ne toimivat maapallon “keuhkoina” ja ovat keskeisiä koko planeetan sekä ihmiskunnan hyvinvoinnille, ne ovat kautta aikojen toimineet tärkeinä kulkuväylinä. Nykyisin noin 80–90 % maailman tavarakaupasta kuljetetaan meriteitse (UNCTAD, 2024). Suomessa meriteollisuus – mukaan lukien telakkateollisuus – on merkittävä vientiala: sen liikevaihto on noin 12 miljardia euroa, josta yli 90 % muodostuu viennistä (Teknologiateollisuus ry, 2025).

Telakkateollisuudella on ollut koko Suomen historian ajan keskeinen merkitys maan taloudelle ja teolliselle kehitykselle. Tämä teollisuuden ala on tarjonnut työtä tuhansille ammattilaisille läpi historian. Alan todellinen merkitys on kuitenkin tätäkin suurempi, sillä se työllistää myös laajan alihankintaverkoston. Koska merireitit ovat olleet Suomelle aina elinehto ja väylä maailmalle myös osaamista on kehitetty laajalla rintamalla.

Telakkateollisuuden tilauskanta näyttää tällä hetkellä hyvältä. Kauppoja on solmittu niin risteilyaluksista kuin jäänmurtajista. Meritoimialan tilaisuuksissa keskustelua käydäänkin jo osaavan työvoiman saatavuudesta. Myös osaamisen kehittäminen sekä uusien osaajien kouluttaminen nyt ja tulevaisuudessa on ollut viime aikoina keskeinen puheenaihe.

Suomen vahvuus globaalissa kilpailussa on teknologisesti vaativissa aluksissa. Suomi tunnetaan erityisesti vaativien erikoisalusten, kuten risteilijöiden ja jäänmurtajien, suunnittelusta ja rakentamisesta. Tällä alueella Suomessa on pitkää osaamista ja vahva markkina-asema (Business Finland, n.d.; Business Finland, 2024). Tulevaisuudessa suurimmat uhat liittyvät siihen, että kilpailijamaat kurovat kiinni teknologista etumatkaa (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021). Pärjätäkseen kilpailussa myös tulevaisuudessa Suomen on todella tärkeää pitää kiinni korkeasta osaamisesta ja osaamisen kehittymisestä. Koulutuksen kehittämisen ohella keskeisessä roolissa kilpailukyvyn säilyttämisessä on myös tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot.

Meritoimiala, kuten muutkin yhteiskunnan sektorit, ovat kuitenkin saman muutoksen edessä. Kestävyyskriisi ja sen kaikki ulottuvuudet – ilmastonmuutos, luontokato, ylikuluttaminen, roskaantumien ja saastuttaminen – vaikuttavat jo ympäri maailmaa ja kriisiin vastaaminen edellyttää nopeita toimenpiteitä ja muutoksia myös eri teollisuuden aloilla ja globaaleissa tuotantoketjuissa.

Meritoimialalla ja telakkateollisuudessa kestävyyssiirtymä tarkoittaa kestävien ja kiertotalouden mukaisten ratkaisuiden ja toimintamallien kehittämistä ja ratkaisuiden integrointia jokaiseen vaiheeseen laivan elinkaarta sekä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa. Tätä työtä on tehty myös S4M-hankkeessa.

Suomessa on vahvaa osaamista sekä laivojen suunnittelusta ja rakentamisesta että teollisen kestävyyssiirtymän tekemisestä. Tätä osaamista tulee ylläpitää ja kehittää sekä telakkateollisuudessa että sen alihankinta- ja yhteistyöverkostoissa. Globaali kysyntä kestävistä teollisista ratkaisuista on kasvussa. Siksi telakkateollisuuden kestävyyssiirtymän tekeminen ei ole pelkästään ympäristöteko vaan se voi olla myös keskeisessä roolissa, kun luodaan kestävää talouskasvua Suomelle. Merten hyvinvointi ja meritoimiala liittyvät siis vahvasti toisiinsa.

*https://worldoceanday.org/

Kirjoittaja: TkT Nani Pajunen

Kiertotalouden liiktoimintamallit -tutkimusryhmä

 

Lähteet:

Business Finland. (n.d.). Maritime industry. https://www.businessfinland.com/explore-business-opportunities/maritime-industry/

Business Finland. (2024). Finnish solutions for the entire icebreaking value chain. https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/news/2024/new-publication-presenting-the-finnish-solutions-for-the-entire-icebreaking-value-chain

NASA. (2025). The global ocean. https://science.nasa.gov/earth/explore/the-global-ocean/

NOAA. (n.d.). Ocean facts. https://oceanservice.noaa.gov/facts/

Teknologiateollisuus ry. (2025). Suomen meriteollisuus – toimiala. https://teknologiateollisuus.fi/meriteollisuus/meriteollisuus-uusi

UNCTAD. (2024). Review of Maritime Transport 2024: Navigating maritime chokepoints. United Nations. https://unctad.org/system/files/official-document/rmt2024_en.pdf