WMO:n ilmastoraportti: Mitä seuraavat viisi vuotta tuovat tullessaan?

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi viime kesäkuussa maailmanlaajuisen ilmastoraportin, joka käsittelee ilmaston muuttumista vuosien 2025–2029 aikana. Tämä blogiteksti tarkastelee raportin ennustuksia ja vaikutuksia erityisesti pohjoismaihin ja arktiseen alueeseen, joissa muutokset ilmenevät nopeimmin. Tämä teksti on tehty osana S4M -hanketta, joten lopussa luodaan myös lyhyt katsaus siihen, miten risteilyalukset linkittyvät ilmaston lämpenemiseen. WMO:n raportin lisäksi materiaaleina toimivat meteorologi Petteri Taalaksen haastattelu Ylen aamussa sekä Euroopan liikenne- ja ympäristöliiton tutkimus.
Viime vuosien aikana on raportoitu yhä useammin lämpötilaennätyksistä, kuivuudesta sekä metsäpaloista ja samalla vuosi 2024 oli tähän asti kaikkien aikojen lämpimin vuosi. WMO:n raportin mukaan sama negatiivinen trendi tulee jatkumaan ja seuraava viiden vuoden jakso tulee todennäköisesti olemaan maailman mittaushistorian lämpimin. Raportin ennusteiden perusteella jokaisen seuraavan viiden vuoden keskimääräinen lähellä maan pintaa mitattu lämpötila tulee olemaan 1,2–1,9 °C korkeampi verrattuna vuosien 1850–1900 keskiarvoon. Arktisella alueella keskimääräisen lämpötilapoikkeaman ennustetaan seuraavan viiden vuoden aikana olevan 2,4 °C verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon, mikä on globaaliin keskilämpötilapoikkeamaan verrattuna kolme ja puoli kertaa suurempi.
Erityisesti Euroopan ilmasto on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä ja se onkin lämmennyt muihin maanosiin verrattuna eniten. Globaalisti lämpenemisen taustalla on ilmakehän suuri hiilidoksidipitoisuus, joka on korkeimmillaan 800 000 vuoteen. Hiilidioksidin pitoisuutta ilmakehässä ovat lisänneet fossiilisten polttoaineiden käyttö erityisesti energia-, liikenne- ja teollisuussektoreilla. Koska hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä sedimentoitumisen kautta on hidas prosessi, Taalaksen mukaan viime vuosisadalla koettuun viileämpään ilmastoon ei ole enää paluuta ja jopa seuraavat tuhannet vuodet tullaan elämään nykyisessä lämmenneessä ilmastossa. Mikäli Pariisin ilmastosopimuksen 1,5–2,0 °C tavoitteeseen päästäisiin pian, negatiivinen trendi olisi mahdollista muuttaa 2060-luvulla mutta tähän asti kuivuuden, helleaaltojen, tulvien ja trooppisten myrskyjen lukumäärä tulee kasvamaan. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin matkalla kohti 2,5–3,0 °C lämpenemistä, Taalas toteaa.
Maapallon keskilämpötilan nousu aiheuttaa merten lämpenemistä, mikä on johtanut haihtumisen kasvamiseen. Lämmenneeseen ilmakehään mahtuu arviolta noin 10 % enemmän kosteutta, mistä seuraa sateiden intensiteetin sekä tulvariskien kasvu. Suomen osalta sateiden lisääntyminen tullaan kokemaan erityisesti talvipuoliskon aikana. Etelä-Suomessa tullaan kokemaan yhä enemmän vetisiä talvia, kun taas Lapissa lumimäärät saattavat kasvaa mutta kokonaisuudessaan lumipeitteen jakso tulee lyhenemään koko maassa. Muutos ei tule kuitenkaan olemaan tasaista, vaan vaihtelevuutta tullaan kokemaan vuosittain. Suomen lisäksi sateisuus tulee lisääntymään seuraavan viiden vuoden jakson aikana Pohjois-Euroopan lisäksi myös Pohjois-Siperiassa ja Alaskassa.
Ilmaston voimakas lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi myös vuoristojäätiköiden sekä suurten jäätiköiden sulamiseen. Raportin mukaan merijää tulee vähenemään vuosien 2025–2029 Barentsinmerellä, Beringinmerellä, Ohotanmerellä sekä Labradorinmerellä. Taalaksen mukaan jäätiköiden sulaminen tulee jatkumaan ilmakehän suuren hiilidioksidipitoisuuden seurauksena vielä tuhansia vuosia ja vuoristojäätiköt tullaankin suurella todennäköisyydellä menettämään tämän vuosisadan aikana. Isommat jäätiköt, kuten Grönlannissa ja Etelämantereella, sulavat myös mutta hitaammalla tahdilla, ja ovat näin turvassa katoamiselta. Näiden jäätiköiden sulaminen on kuitenkin merkittävässä roolissa merenpinnan nousuun ja arvio on, että merenpinta tulee nousemaan yhden vuosisadan aikana puolesta metristä metriin. Taalas arvioi, että Suomessa merenpinnan nousun vaikutuksia vähentää maan kohoaminen erityisesti länsirannikolla.
Siinä missä energia-, liikenne- ja teollisuussektorit yhdessä tuottavat merkittävän määrän maailman hiilidioksidipäästöistä, myös laivaliikenne ja tarkemmin risteilyalukset, tuottavat oman osuutensa kyseisistä päästöistä. Euroopan liikenne- ja ympäristöliiton vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan vuosien 2019–2022 aikana risteilyalusten tuottamat hiilidioksidipäästöt kasvoivat pelkästään Euroopan talousvyöhykkeellä 17 %. Sammalla kasvoivat myös mustan hiilen ja metaanin päästöt, mitkä osaltaan lisäävät ilmaston lämpenemistä. Päästöjen kasvun taustalla on ollut muun muassa risteilyalusten lisääntynyt määrä sekä fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvien polttoaineiden käyttö. (Transport & Environment 2023, 6, 19–20.) Jotta päästöjä pystyttäisiin vähentämään, tulisi niihin pyrkiä vaikuttamaan käytön lisäksi jo laivojen rakennusvaiheen aikana, jossa voidaan suosia kiertotaloutta edistäviä ja luontoa säästäviä ratkaisuja. Tulisi myös pitää mielessä, että ilmastonmuutoksen hillintää tulisi edistää jokaisella alalla, riippumatta päästöjen suuruudesta globaalissa mittakaavassa.
Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät vuosi vuodelta yhä enemmän ja jäätiköiden osalta olemme saattaneet hävitä, toivoa on silti vielä nähtävissä. Taalaksen mukaan ilmastomyönteisiä investointeja tehdään kiihtyvissä määrin ympäri maailmaa, niin isossa, kuin pienessä mittakaavassa. Esimerkkinä Taalas mainitsee uusiutuvien energialähteiden suosimisen, missä Eurooppa on toiminut mallikkaasti. Toisena esimerkkinä hän mainitsee sähköautojen suosion kasvun. Taalas muistuttaa myös kuluttajien mahdollisuudesta vaikuttaa, esimerkiksi ruokavaliomuutoksen ja ostopäätösten kautta. Positiivista kehitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa on siis nähtävissä mutta globaalisti merkittäviä toimia vaaditaan edelleen, jotta pystymme kääntämään suunnan kohti 2,0 °C lämpenemistä.
Kirjoittaja: Emma Jokilammi
Lähteet:
World Meteorological Organization (WMO), 2025. Global Annual to Decadal Climate Update (2025-2029) https://wmo.int/news/media-centre/global-climate-predictions-show-temperatures-expected-remain-or-near-record-levels-coming-5-years
Ylen aamu, 2025. Maailman ilmatieteen laitos julkaisee ilmastoraporttinsa. https://areena.yle.fi/1-72625002?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share
Transport & Environment, 2023. The return of the cruise. https://www.transportenvironment.org/uploads/files/2023-Cruise-ship-study_2024-05-07-143832_lapq.pdf