Siirry sisältöön

Kurssi uusille vesille – Vastuullisuus meriteollisuuden toimittajaverkostossa -seminaari

Forum Marinum kuhisi meriteollisuuden vastuullisuudesta kiinnostuneista maanantaina 9.6.2025. Vastuullisuus meriteollisuuden toimittajaverkostossa -seminaari järjestettiin osana Merimerkit- ja SusFlow-hankkeiden toteutusta. Euroopan unionin osarahoittaman Merimerkit-hankkeen päätavoitteena on vahvistaa meriklusterin kilpailukykyä, elinvoimaisuutta sekä resilienssiä kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka edistävät vastuullisuutta tukevaa innovointia verkostossa. Business Finlandin rahoittamassa SusFlow-hankkeessa keskitytään vastuullisuustiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen yritysverkostojen toiminnassa, kuten LCA (Life Cycle Assesment) -laskelmat ja arvioinnit.

Tutkimusassistentit saivat mahdollisuuden päästä verkostoitumaan ja syventämään osaamistaan Merimerkit & SusFlow -yhteisseminaarissa yhdessä S4M hankkeen tutkijoiden Juuliska Seikolan sekä Heli Aramo-Immosen kanssa. Assistenttien kamerarullat täyttyivät päivän aikana esiintyjien kalvoista ja sormet sauhusivat muistiinpanoja kirjoittaessa sekä S4M roll-uppeja pystyttäessä.

Aamu alkoi verkostoitumiskahvilla, jonka jälkeen suunnattiin auditorioon, jossa seminaarin ensimmäinen osio oli alkamaisillaan. Aamupäivän ohjelman laittoivat käyntiin Merimerkit ja SusFlow pienellä alkuesittäytymisellä. Ohjelmassa oli puhujia Turun yliopistolta sekä yrityksistä: Rauma Marine Constructions, Europlan Engineering, Woodio sekä Pedro. Aamupäivän ohjelman jälkeen pääsimme nauttimaan Göranin herkullisesta lounaasta. Iltapäivän ohjelman vetäjänä toimi SusFlow. Turun yliopiston tutkijoiden lisäksi puhujia oli: Meyer Turku, NIT Naval Interior Team, VTT sekä Evac. S4M hanke tekee yhteistyötä sekä Susflow hankkeen, että VTT:n kanssa.

Seuraavaksi muutamia nostoja, mitä esityksistä jäi mieleen. VTT:n erikoistutkija Sami Majaniemi esitteli Verkosto-LCA työkalua, jonka avulla LCA tietoa pystytään keräämään, analysoimaan sekä jakamaan verkostossa. Yritysten siirtyessä kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin, on yhteistyö arvoketjun eri toimijoiden välillä erityisen tärkeää. Työkalun avulla voidaan vertailla, kuinka yrityskohtaisen datan muutokset vaikuttavat kollektiivisesti verkostotasoisiin kestävyysmittareihin kuten kokonaishiilijalanjälkeen. Kestävyysmittareita voidaan myös laskea lokaalisti yritystasolla, mikä mahdollistaa työkalun hyödyntämisen tuotesuunnittelussa.

Juha Lehtonen Pedro Oy:stä toi puheenvuorossaan esille, kuinka tärkeää yrityksen kannalta on huolehtia, että vastuuasiat ovat kunnossa, jos haluaa pysyä aallonharjalla ja kasvaa yrityksenä. Pedro Ltd:n puheenvuorosta mieleen jäi erityisesti, kuinka Lahden kaupunki ympäristöteoillaan on auttanut heitä yrityksenä muun muassa lajittelun näkökulmasta. Tämä oli mielenkiintoinen sekä tärkeä esimerkki siitä, kuinka kaupungit omalla esimerkillään ja konkreettisilla teoillaan pystyvät vauhdittamaan ja auttamaan yrityksiä vihreässä siirtymässä. Nykyaikana ei myöskään Juha Lehdon mukaan panosteta tarpeeksi käsitöihin. On tärkeää muistuttaa ihmisiä käsitöiden merkityksestä sekä niiden tärkeydestä.  Kädentaitojen heikkenemisellä on laajempia vaikutuksia kuin monet ymmärtävät ja niiden puute näkyy negatiivisesti työelämässä.

Turun kauppakorkeakoulun Eini Haaja ja Jouni Saarnin esityksessä pohdittiin kysymystä Mitä vastuullisuuden kehittämiseltä odotetaan laivanrakennuksen liiketoimintaympäristössä? Vastuullisuus ja vihreys eivät yksinään takaa Suomen meriklusterin erottumista markkinoilla, vaan verkostoitumisen sekä myynnin tärkeys sen sijaan korostuvat enemmän. Organisaation osaamista tulisi kehittää siten, että vastuullisuus rakentuu sisään prosesseihin aina mittaamisesta myyntiin saakka. Näin markkinoita saadaan muokattua vastuullisempaan suuntaan.

Esitysten jälkeen oli luvassa paneelikeskustelu – Miltä näyttää vastuullisuuden tulevaisuus? Paneelikeskusteluun osallistuivat Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson, Meyer Turun Head of ESG Hanna Haaksi, VTT:n erikoistutkija Tiina Vainio-Kaila, SSAB Europen:n Head of EHS Harri Leppänen, ALMACO:n VP HSEQ & sustainability:n Tapani Wendelin sekä Turun yliopiston tulevaisuustutkija tohtori Leena Jokinen, joka toimi paneelikeskustelun puheenjohtajana.

Kuva: Adesuwa Okunhon

Tämä oli ensimmäinen paneelikeskustelu liittyen meriteollisuuteen, johon tutkimusassistentit ovat päässeet osallistumaan. Oli erittäin mielenkiintoista päästä kuuntelemaan, kuinka eri toimijoiden edustajat keskustelivat ja jakoivat mielipiteitään siitä, miltä vastuullisuus meriteollisuudessa tulee näyttämään ja, miten se jo nyt näyttäytyy alalla. Tässä mieleenpainuvimmat nostot paneelikeskustelusta.

Ihmisoikeus kysymykset sekä korruption kitkeminen osana vastuullisuuskeskustelua nousivat heti paneelin alussa esille. Tämä oli erittäin virkistävä huomio, sillä nämä asiat jäävät monesti muiden vastuullisuusteemojen varjoon. Toinen todella mieleenpainuva nosto oli, miten tuotesuunnittelulla pystytään varmistamaan materiaalin tehokas käyttö koko elinkaaren ajan. Hyvällä tuotesuunnittelulla pystytään myös varmistamaan tehokas rahankäyttö yrityksen näkökulmasta. Myös hyvää keskustelua syntyi, kun panelisteilta kysyttiin, millaista yhteistyön tulisi konkreettisesti olla meriteollisuudessa. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että konseptitasolla on yhdessä mietittävä toimivia prosesseja ja luotava yhtenäiset ohjeet koko verkostolle. Myös TKI- projektit ja avoimen keskustelun kannustaminen nähtiin tärkeinä työkaluina yhteistyön vahvistamiselle. Paneelikeskustelun lopuksi nousi vielä esille, kuinka suomalaisilla yrityksillä on petrattavaa markkinoinnissa ja vastuullisuuden lisäksi on hyvä harkita muitakin myyntikulmia.

Seminaarin jälkeen kahvin ja tuoreen pullan tuoksu kantautui nenään. Iltapäiväkahvin yhteydessä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin demoihin, joita oli aiemmin päivällä esitelty, kuten VTT:n Verkosto-LCA:n laskentaohjelmisto Sulca.

Päivä oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa sekä inspiroiva ja on hienoa, että hankkeessa mukana oleminen mahdollistaa tällaisiin tapahtumiin osallistumisen.

Kuva: Miina Mäki

Kirjoittajat:

Miina Mäki, opiskelija-assistentti, Turun ammattikorkeakoulu 

Adesuwa Okunhon, opiskelija-asistentti, Turun ammattikorkeakoulu